Valokuvatorstain haasteessa on aiheena kummitustalo.
BÖÖ!!

Valokuvatorstain haasteessa aiheena kummitustalo.
BÖÖ!

Makrokuvahaasteessa aiheena oli LÄMMIN.
Lämmin kesäpäivä on koitunut tämän lentäjän kohtaloksi.
Se on lentänyt kuumalle verannalle eikä ole osannut ulos takaisin.
Kesäaurinko on kuivannut kauniin ruumiin syyssiivoojan
löydettäväksi ja kuvattavaksi.

Valokuvatorstain aiheena RAUHA
Lähestyin aihetta hautausmaan kautta.
Ensimmäinen kollaasi on koottu
Aleksanterin kirkon läheisyydessä
olevan vanhan hautausmaan kuvista.
Toinen on myös Tampereelta
Kalevankankaalta. Haudoilla saattaa
nähdä kaunista veistotaidetta.
Myös "sisustusenkelit" näyttävät
enenevässä määrin päätyneen
hautakoristeiksi.
Viimeinen kollaasi on koottu kuvista,
jotka otin vuosi sitten Nokian hautausmaalla.
Kävimme laskemassa hautaan uurnan.
Lapio on siksi mukana kuvissa.
Oli kaunis syksyinen päivä.
Tilanteeseen sopivasti hieman sumuinen.

Leipä on perusravintoa. Valitettavasti tähän ei voi liittää tuoksua.
Miehen isoäidin sitoma varpuvispilä on käsityötaitoa kauneimmillaan.
Leipäkori ei oikein sovi yhteen leipäkoneen leipoman leivän kanssa.
Pitäisi siivuttaa ensin.
Mietin mitä kuvaisin makrokuvahaasteeseen jonka
aiheena on ruoka. Asia ratkesi heti kun sain tänään leipäkoneella leivotun
leipäherkun kotiinviemisiksi.

Valokuvatorstain haasteeseen:
 Tällä viikolla saatte inspiroitua seuraavan tekstin pohjalta:
”Pistekirjoitusta. Vastapäisestä kerrostalosta viisi valoa, puiston katuvalot, kuusi, seitsemän pistettä, silmäpuoli auto, kahdeksan. Rannassa vene väärinpäin, yhdeksän, alla tuikkii silmä, kymmenen, haluani etsien, Kiinaa, kaivoin ja kaivoin, alussa seisoi kiitos, lopussa mykkä manner, yksitoista, istun, syön pannukakkua ja kaipaan punaista robottiautoa, kaksitoista, puhuminen on vaikeaa, kolmetoista, neljätoista, tuuli kopeloi veneen suojamuovia, ystävyydellä ja seurustelulla ei ole eroa, viisitoista, vesi on korvissa, aamu, majakanvartija nukkuu tai on uimassa, kuusitoista, nainen on viisas kuin valas, mies on kalassa, seitsemäntoista, sinä, vuosirenkaat, taivaan kappaleet, pyryttää sanoja, minähän sanoin sinulle että, kahdeksantoista, merivettä, yhdeksäntoista, ovi, tuossa on ovi, perään en huutele, kaksikymmentä, mustaa leipää, pilviä, paljon pilviä.”Risto Oikarinen: Puupuhaltaja, Otava 2005 s. 31

Ei ollut helppoa, vaikka "massaa" on tekstissä.

Metallia läheltä Makrokuvahaasteeseen.
Läheltä, omasta keittiöstä=0)

Valokuvatorstain haasteena SYNTI/ 7kuolemansyntiä joista mielestäni näihin kahteen
kuvaan mahtuu ihan jokainen.
Avataanpa:
YLPEYS nousee esiin vertaillessani näitä kahta aamiaisleipäannosta keskenään. (Omani on tietty parempi!)
KATEUS esiintyi useinkin aamiaisaikaan kun olimme nuorempia. Toinen olisi voinut syödä heti aamulla
vaikka vartaassa paistetun porsaan.
VIHA on tunne joka tässä yhteydessä lähinnä kohdistuu tietoisuuteen siitä, että pitäisi tarkoin miettiä mitä syö. "Hetki huulilla, ikuisuus vyötäröllä!"
LAISKUUS parhaiten tulee esiin ehkä tässä kuvien valinnassa, syvällisyyden puuttumisena....
AHNEUS, olisiko sitä, että haluan kaikki 7 syntiä tähän!
YLENSYÖNTI on ehdottomasti tuo sianpäätä näöltäänkin muistuttava aamiaisleipä jonka mies teki itselleen.
HIMO liittyy omaan aamiaiseeni. Ilman tuota Lidlissä myytävää appelssiinimehua aamu ei lähde käyntiin!
Näillä mennään, ehkä muut ovat paneutuneet aiheeseen vakavammin!

Makrohaasteessa viikon tehtävänä on kuvata numero.
Mikäli törmään kamera matkassani johonkin "parempaan" kuvaan senkin.

(Nyt jo kuvasin kaukosäädintä, vanhaa lankapuhelinta, kylppärin saippuatelinettä, taskulaskinta, karttapalloa, naulakkoa, taskumattia, moottoripyörän pienoismallia, leimasinlaatikkoa jne. ihmeen paljon numeroita läheltäkin löytyy.) Juurikin näin! Tätä kirjoittaessani muistin, että yhtäkään kelloa en kuvannut. Ja meillä on sentään the kello, jossa on parikin kappaletta erikoisia numeroita. Nimittäin 6 ja 9 jotka ovat kellotaulussa nurinperin. Hassua etten sitä edes huomannut. Poikani teki tämän koulussa ylimääräisenä työnä metallikässyissä joskus 15v sitten. Oli pikkuinen silloin vielä. Tämä on sellainen pienen leipälautasen kokoinen. Ja äippä tykkää!