Makroviikon haasteessa kehoitettiin kuvaamaan sisällä jotakin pehmeää. Onhan meillä kissa. Jätin kuitenkin sen tällä kertaa rauhaan ja tähtäilin kameralla muuta erittäin pehmeää.
On se viuhka. Turkoosi ja valkoinen sellaisia rekvisiitta siipiä. Muistaakseni myös valkoisena tuo viuhka löytyy jostakin kätköstä. Täytyy pitää loitolla kissasta nämä. Laitoin kuvat vielä yksitellenkin näkyviin. Kiitos kommenteista!
Ei mikään eilisen teeren poikanen kuvailee Olympus E420 kameralla sekä Canon IXUS 115HSkameralla.
Canon siksi, että on hyvä olla kamera mukana aina ja kaikkialla ja tämä on sopivaa kokoluokkaa. (En ole oppinut kuvaamaan kännykällä=o) Kuvaajalla siis on kilometrejä mittarissa, vaikkakaan ei kuvaajana .
Vanhempi pikkukamera on pikkuinen Samsung Digimax L70 sillä otettuja kuvia täällä on myös paljon aikaisemmissa kuvissa. Kaikki ennen syyskuuta 2010. Se kamera onkin jo perikunnan hallussa.
Kuvaaminen on haastavaa puuhaa. Oppimista on loputtomasti! Mottona vaikka:"Oppia ikä kaikki!"
Tykkään kommenteista =o) Kiitän etukäteen ja takakäteen!
Mieleesi tuskin pälkähtääkään kopsata kuviani ilman lupaa. (Laitetaan nyt kumminkin tähän kun semmoinen tapana on).
7 kommenttia:
Pehmeää höyhentä hienossa värimaailmassa!
...Silmä lepää noissa kuvissa :)
Kauniisti olet löytänyt höyhenelle monipuolista ilmaisua. Viehättävä.
Todella upea värimaailma.
viuhkako? kivan näköinen (:
On se viuhka. Turkoosi ja valkoinen sellaisia rekvisiitta siipiä. Muistaakseni myös valkoisena tuo viuhka löytyy jostakin kätköstä. Täytyy pitää loitolla kissasta nämä.
Laitoin kuvat vielä yksitellenkin
näkyviin.
Kiitos kommenteista!
Hienosti sommiteltu pehmeällä ja väreillä
Lähetä kommentti