keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Näitä oltiin heittämässä roskikseen. Paikalle osuneena ja kaikesta vanhasta kiinnostuneena pelastin pätkät parvekkeelle. Siellä on kokoelma muutakin sellaista veden huuhtoman näköistä. Kuvissa on siis tuohesta punottua köyttä vai nauhaa vai lankaa? Ja tämähän oli makrokuvahaasteen aiheena tänään. Nauha tai lanka. Jos ei ole kumpaakaan niin laitan vielä modernimman vaihtoehdon:

18 kommenttia:

Pirkkoinkeri kirjoitti...

Paperinaruksi oletin, mutta olikin paljon harvinaisempaa.

pappilanmummo kirjoitti...

Oletpa tehnyt löydön - harvinaista köyttä/narua.

Tellu ja Konsta kirjoitti...

Paperinaruksi luulin minäkin, mutta tuohan taitaa ollakin aikas arvokasta narua / köyttä !

Sirpa kirjoitti...

Onpa hieno, paperiksi luulin minäkin.

Matonkude kirjoitti...

Hienon arteen kuvasitkin!
Minun syömmein myös sykkii niin nuiden vanhojen perään :)

arleena kirjoitti...

Kannatti ottaa tuohinaru talteen. Kaunista ja taitavasti punottu tuosta materiaalista.

Nikita kirjoitti...

Hienoa narua, vai köyttäkö tuo onkin. Onkohan se ihan käsin punottua?

kaari3 kirjoitti...

Luonnon aineet ovat aina kaunista kuvattavaa! (Minulle tuli taatelit mieleen, taitaa olla ruoka-aika.)

Suvikummun Marja kirjoitti...

Tosi taidokkaasti punottua tuohta!

TeeTee kirjoitti...

upeita makroja!! Tykkäisin myös alimmasta sateenvarjosta. Oma onkin rikki ja ulkona tihkuttaa taas...! :)

Marilla kirjoitti...

Järeän näköisiä naruja, tai oikeastaan köysiä. Jännä juttu, että ne ovat tuohesta tehtyjä.

Vikki kirjoitti...

Oi mikä löytö, missähän tarkoituksessa nämä ovat olleet!
Onneksi pelastit!

Sisko kirjoitti...

Ympärysmitta on 6,5cm. Kysyin mieheltä,että mitähän tämmöisellä on sidottu. Venettäkö? Sanoi, että on liian jäykkää.Vänkäsin vastaan, että eihän tuohi mitään jäykkää tuoreena ole. Siis ei tiedetä..arvaillaan.

Sisko kirjoitti...

Keski-suomen museon sivulla:
Tuohiköysi
Nuottakalastuksessa kevyet ja taipuisat tuohiköydet olivat oivallisia käyttää, sillä ne pysyivät pinnalla eivätkä vettyneet. Tuohiköyden parasta raaka-ainetta on nuoresta, sileäpintaisesta koivusta kiskottu lirutuohi. Köyttä punottaessa asetettiin 3-5 tuohinauhaa päällekkäin ja niitä kierrettiin kelalla säikeeksi. Kun köyttä oli sopiva määrä, se kasteltiin kuumassa vedessä ja vedettiin ulkona suoraksi. Toinen keino oli pyörittää tuohinauhaa säikeeksi rukilla. Kiertämisen jälkeen 3-4 säiettä yhdistettiin köydeksi.


Johan Parviainen Oy tehtailla Säynätsalossa käytettiin paksua tuohiköyttä kuormattaessa tavaraa 1900-luvun alkupuolella.

-maiju- kirjoitti...

Erikoista! Hyvä, että nappasit talteen.

Susku tassunalta kirjoitti...

Upeita! Ei tuollaisia saa heittää pois, hyvä kun pelastit.

Matkatar kirjoitti...

No ompas tosi hienoja, kannattaa ihmeessä pelastaa!

hheidi kirjoitti...

oho, onpas jännän näköstä. tykkään (: